Lähimatkailua: Heinälammin luontopolku

Kevät ja kesä 2017 ravisteli minua hereille aivan uudella tavalla. Aloin ymmärtää, että tässä aivan lähelläkin on paljon nähtävää ja koettavaa! Sain siis vihdoin kimmokkeen ottaa itseäni niskasta kiinni, ja niinpä suuntasimme noin 15 kilometrin päähän, Heinälammen luontopolulle.

Tämänkertainen oivalluksen kohde lähimatkailun saralla on Pyhällössä (Turkialla) - kansantajuisemmin Haminan pohjoisnurkassa - sijaitseva Heinälammin luontopolku. Taidan tällä kertaa jättää kuvat pääosaan ja yrittää päästä näiden horinoideni kanssa vähän vähemmällä, kuvat kun tunnetusti kertovat tuhatta sanaakin enemmän. Saatan silti sortua kuvateksteihin, joten älkää kovin kovaa kivittäkö.

Nyt tarkastellaankin siis Heinälammin luontopolkua äidin, (kohta) 9-vuotiaan tyttölapsen sekä keppihevosen (kyllä...) näkökulmasta.

Missä?

Riilahdentie 420, Pyhältö (Hamina)

Pyhällön Salelta ajaa perille noin 10 minuuttia, ihan hyväkuntoinen (= vaivatta autolla ajettavissa oleva) hiekkatie perille. Turkiantieltä käännyttäessä Riilahdentielle selkeä opastus "luontopolku"-kyltein, joita seuraamalla pääsee perille. Jos meinaa viimeisen, Riilahdentieltä tehtävän käännöksen jälkeen usko loppua, niin vink vink - kannattaa vaan ajaa ihan perille saakka. Lopussa kääntöpaikka, josta pääsee lähtemään reitille kumpaan tahansa suuntaan.

Tulosuunnasta lähden vasemmalle reitti lähtee virallisesti, kääntöpaikalta löytyy myös kartta. Jos haluaa puolestaan oikaista laavulle, kannattaa lähteä suoraan vaan oikealle.

Huomionarvoista?

Kumisaappaat (tai ainakin vedenkestävät jalkineet) ovat must, koska yli puolet reitistä on hyvin vetistä / suoaluetta / jotain sen tyyppistä. Myös juotavaa kannattaa varata ihan reilulla kädellä. Reitin loppupuolella hyvässä kunnossa oleva laavu sekä huussi, näistä pointsit lapsen kanssa liikkuvana aivan erityisesti! Laavulta löytyy myös polttopuita ja hyvä grillauspaikka.

Hyttyskarkotteita kannattaa myös varata matkaan - meidän kiusana olivat vuoroin jalkoja pitkin kiipeilevät muurahaiset, vuoroin jättiläismäiset paarmat ja vielä näitäkin enemmän hyttyset. Ei mitään maata mullistavaa, mutta kannattaa ottaa huomioon.

Kenelle?

Kenelle tahansa, joka pystyy hyvin kulkemaan omilla kahdella (tai miksei vaikka neljälläkin) jalalla. Meillä meni isomman lapsen kanssa reissu oikein mukavasti - en kuitenkaan voisi kuvitella alle 5-vuotiasta tänne kävelemään, joten tästä nuorempi ikäluokka reitille luultavasti tulisi kulkea rintarepussa tai kantoliinassa. Koira täällä saattaisi muutamaa tiukempaa paikkaa lukuunottamatta pärjätä, mutta näppärästi pääsi kepparikin mukana - mitä nyt äiti muutamissa kohdin joutui auttelemaan.

Lisätietoa?

Mm. kartta ja perustietoa löytyy Haminan kaupungin sivuilta (Luontopolut > Heinälammin luontopolku).

Ja sitten ne kuvat. Pahoitteluni - näitä on paljon. Enjoy!


Luontopolulle lähdetään tällaisista asetelmista.


Luontopolun alkupäässä oli enemmän naavaa, kuin mitä olen ikinä elämäni aikana nähnyt. Tässä murto-osa...



Alun jälkeen päästään kiertelemään melko tiheässäkin metsässä.



Tervahaudan nurkilla oli aivan jäätävän paljon hyttysiä.


Siellä se Heinälampi jo pilkottaa!





Tätä kuvaa jälkeenpäin kotona katsellessani en oikeastaan osannut ajatella mitään muuta kuin sitä, että Suomi on kyllä aivan käsittämättömän kaunis maa. Ja mikä parasta, kaikki tämä kauneus löytyy noin 25 minuutin ajomatkan päästä kotoa!



Kuten kuvasta ehkä näkyykin, tässä vaiheessa oltiin jo kiivetty melko korkean mäen laelle - lampi siintää alhaalla vasemmalla.



Juonipaljastus: suurin piirtein tämän kallion päällä on laavu. Sinne kuitenkin pitää kiertää melkoisen mielenkiintoista reittiä, joten... Ei siitä vielä sen enempää.



Mainitsin äsken siitä, kuinka laavu on jossakin tuolla kallioiden päällä. Mutta kuinka sinne päästiin... Tässä etappi #1.


Etappi #2 - tuosta kahden kiven välistä ujuttauduttiin siis, köyden avustuksella.


Mutta katsokaa nyt vaikka tätäkin - oli kyllä kaikkien jyrkkien rappusten kuin narun varassa roikkumisenkin arvoista!





Kallion laella on aika kiva paikka laavulle.



Parkissa. Meillä hyväksi valinnaksi osoittautui mieheltä lainaan napattu armeijan reppu, jonne mahtui paljon tavaraa (ja joka oli mukava kantaa mukana). Meillä oli mm. eväitä (4 litraa vettä, ruisleipää, juustoa, suklaata, grillimakkaroita), hyttyskarkotteet, puhelin, sekä tällaiselle eränkävijälle pikku-kosani, joten ihan perinteisessä Salen kassissa ei näitä olisi kyllä tullut kanniskeltua.



Bongattiin myös lento Shanghaista Frankfurtiin grillailun lomassa.


Believe me when I tell you, mikään ei maistu paremmalta kuin avotuligrillauksen kautta käynyt ruispala cheddarilla.


Lopuksi vielä erityismaininta tälle supersöpölle huussille! Löytyy siis aivan laavun takaa - sisällä on toki reilulla kädellä vessapaperia sekä positiivisena yllätyksenä myös käsidesiä. Ihan mahtava juttu!

Ei kommentteja